Verkko-oppimisen yhteisöjä

eLearning Communities and Conferences in English

Online Educa 2009 – jotain uutta, jotain vanhaa

Online Educassa puhuttiin paljon opetuskulttuurin muutoksen ja informaalisen oppimisen puolesta. Sosiaalinen median käyttöä hehkuttivat sekä isot toimijat (IBM:n tilaisuus oikealla) että yksityiset opettajat (keskellä Esben Lydiksen Kööpenhaminasta). Konferenssin ainoa sosiaalisen median kriitikko oli sähäkkään väittelyyn osallistunut Aric Sillman (vasemmalla).

Online Educa järjestettiin viidettätoista kertaa, ja konferenssiin osallistui yli 2 000 verkko-oppimisen ammattilaista 90 maasta. Aiheet ja puhujat olivat sinänsä kiinnostavia, mutta puheenvuorot tuntuivat toistavan vanhoja vaatimuksia opetuksen muuttamisesta ilman todellisen tekemisen tuntua. Hyödyllisimpiä tilaisuuksia olivatkin mielestäni ne, joissa todella toteutettiin tuoreita toimintatapoja, esimerkiksi Pecha Kucha -esitykset, sosiaalinen media kielenopetuksessa ja minimalistinen verkkoympäristöjen suunnittelu. Todellinen ilotulitus oli ensimmäisen päivän päätteeksi järjestetty väittely, jossa peribrittiläiseen tapaan oli kaksi kärkevää vastakkaista näkemystä opetusteknologian hyödyistä. Varsinkin Aric Sigmanin ja Donald Clarkin puheet sähköistivät tunnelmaa pitkän päivän päätteeksi – tällaista tarvitaan lisää kaikkiin konferensseihin! Ehdoton suosikkini pääpuhujista oli Artur Dyro (Young Digital Planet), jonka mukaan tulevaisuuden kustannusmaailmassa on kaksi toimijaa: kirjailija ja palveluntarjoaja. Muutoksen suunta on selvä niin kustannuksen kuin opetuksenkin alalla, mutta tuskastuttavan hitaasti asiat etenevät käytännössä. Kyse kun ei ole tekniikasta vaan ihmisten toimintatavoista.

Zenna Atkins puhui värikkäästi nuorten uusista oppimistavoista ja koulun uskottavuusongelmasta. Online Educa -näyttelyssä olivat Suomesta mukana vain Aalto-yliopisto ja Metropolia, mutta Berliinin joulumarkkinoilta löytyi lisää suomalaisia osastoja.

Sosiaalinen media oppimisen tukena

Visit Sosiaalinen media oppimisen tukena

Sometu eli Sosiaalinen media oppimisen tukena -verkosto on vuonna 2007 perustettu verkkopalvelu. Sometulla on oma Ning-sivusto, jonka jäseneksi on kirjautunut jo parituhatta opetusalan ammattilaista. Sometu edistää alan verkkotoimintaa tarjoamalla paikan keskustelulle ja tiedotukselle. Käyttäjät voivat perustaa pienempiä keskusteluryhmiä kiinnostuksensa mukaan, ja tarjolla onkin kaikkiaan yli viisikymmentä yhteisöä eri kohderyhmille: työyhteisön kehittäjille, IT-kouluttajille, kirjastoväelle, wikeistä kiinnostuneille ja monille muille. Sometu on hyvä paikka verkostoitua ja tutustua sosiaalisen median opetuskäyttöön.

Verkossa viestitään antiikin ateenalaisten tapaan

Verkko-opetusta edistettiin taas suomalais-kreikkalaisin voimin helmikuun viimeisen viikon ajan Ateenassa. Neljännessä HAUS-EKDDA-seminaarissa nousi esiin, että yhteisöllisyydellä on vankka perusta Kreikassa, mutta välineellinen viestintä ei välttämättä ole vahvinta aluetta. Joka tapauksessa verkkoviestintä uusintaa antiikin yhtäläisen ja tasa-arvoisen puheoikeuden periaatetta Pnyx-kokoontumisten hengessä. Tässä vaiheessa verkko-osallistuminen toimii kuitenkin parhaiten yhdessä lähitapaamisten kanssa monimuodon periaatteilla. Avoimen tuottamisen filosofia saa runsaasti vastakaikua, vaikka wikiopisto ja -kirjasto ovat vasta alkutaipaleella.

Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään yhä enemmän eri aloilla Kreikassa. Osaaminen samoin kuin verkkoaineistojen saavutettavuus paranevat tavoitteellisen kehittämisen avulla. Neljättä HAUS-EKDDA-seminaaria luotsasivat entiseen tapaan Riitta Suominen ja Johanna Snellman.

Ateenan seminaarissa innostivat wikit ja konnektivismi

Syyskuussa järjestettiin kolmas verkko-opetuksen HAUS–EKDDA-seminaari Ateenassa. Wikien käyttö innostaa edelleen opetuksen kehittäjiä: käyttötavat jalostuvat ja täsmentyvät koko ajan. Avoimen sisällöntuotannon filosofia on voimissaan, ja wiki tuntuu edelleen helppokäyttöisimmältä yhteisöllisen tuottamisen työkalulta. Avoimien wikikurssien ja -materiaalien kohtalonkysymykseksi näyttää kuitenkin muodostuvan aktiivisten toimittajien panos, sillä sisällöntuotannon epätasainen laatu edellyttää hyvää toimitustyötä – muuten sisällön käytettävyys on huono huolimatta ohjelman helppokäyttöisyydestä. Seminaarissa oli osallistujia ilahduttavasti monelta hallinnonalalta, ja ohjelmasta vastasi tuttuun tapaan Riitta Suominen yhdessä Johanna Snellmanin kanssa.

Verkko-opetuksen käyttöönottoa nopeuttavat helpot työkalut, jotka ovat käytettävissä monilla hallinnonaloilla eri tarkoituksissa. Avoimuus lisää käytettävyyttä ja sovellusmahdollisuuksia – wikiopistot kiinnostavat niin Kreikassa kuin Suomessakin.

Uusi eSeminar Ateenassa – sosiaalinen media opetuksessa

Järjestyksessä toinen HAUSin ja EKDDAn yhteinen eSeminar järjestettiin 19– 23.5. Ateenassa. Seminaarissa paneuduttiin verkkokurssin tekoon ja erityisesti wikien, blogien ynnä muiden sosiaalisen median työkalujen opetuskäyttöön. Erityistä huomiota kiinnitettiin siihen, että laadukkaiden vapaiden eli Open Access -materiaalien määrä lisääntyy huimaa vauhtia. Samoin kokonaisvaltaisten oppimisalustojen rooli tuntuisi pienenevän ja keveiden ilmaisten työkalujen käyttö lisääntyvän. Yhteisöllisen jakamisen kulttuuri kaipaa edelleen vahvistamista opetuksessa, joka on perinteisesti ollut yksilölaji. Seminaarin vetäjänä toimi Riitta Suominen Yksityisestä kielitoimistosta yhteistyössä Hausin Johanna Snellmanin kanssa.

Seminaari järjestettiin sisäministeriön koulutuskeskuksessa Ateenassa. Osallistujina oli tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoita, sähköisten kulttuuripalvelujen tuottajia ja opettajia. Työskentely etenee sutjakkaasti Become an eTeacher in a Week -oppaan mukaisesti.

SITE 2008 – wikit vilkkaassa käytössä

SITE2008 PowerPoint

SITE 2008 -konferenssissa oli puhujia 65 maasta ja runsaasti rinnakkaissessioita. Tarjontaa oli tänä vuonna paljon sosiaalisen median opetuskäytöstä, erityisesti wikeistä. Wiki-esitykset voi tiivistää seuraavasti: Wikit ovat tulleet jäädäkseen opetukseen. Toiminnan ideana on aktiivinen yhteistoiminnallinen työskentely jonkin sisältökysymyksen kanssa, ja wikeillä on todella mahdollisuus syventää oppimista. Seurantatutkimukset osoittivat kuitenkin myös pulmia: osallistuminen on epätasaista, motivaatio tahtoo pitkässä hankkeessa laskea, ja varsinkin asiantuntijat osoittautuivat varovaisiksi muokatessaan kollegoidensa tekstejä.

Tutkimustuloksista on myös saatu vahvistusta siihen käytännöstä tuttuun asiaan, että opettajat hyödyntävät opetuksessa niitä sosiaalisen median työkaluja, joita he käyttävät myös vapaa-aikanaan. Nykyisin 20 amerikkalaisesta nuoresta 19 käyttää aktiivisesti sosiaalista mediaa, joten on varmaa, että tulevaisuudessa sosiaalisen median välineitä tullaan käyttämään laajasti myös opetuksessa ja työelämässä.

Yksi puhutteleva asia sosiaalisen median ulkopuolelta oli Ronald McBriden (Northwestern State University of Lousiana) esitys, jonka mukaan tutkimustieto ei vahvista sitä varsin yleistä olettamusta, että opiskelijoiden tulokset tai tyytyväisyys paranee, kun verkko-opetukseen kytketään lähiopetusta. Puhuja osoitti yksityiskohtaisesti, että verkossa on mahdollista toteuttaa kaikki samat toiminnot kuin lähiopetuksessa. Päinvastoin verkkopalvelujen laatu nousee ratkaisevasti, kun lähiopetuksesta luovutaan. Yliopistoja ja kouluja tarvitaan hänen mukaansa opettajia, ei opiskelijoita varten.

SITE 2008 -konferenssin yksi kiinnostavimmista puhujista oli professori Punya Mishra (Michigan State University), joka korosti sisällön, pedagogiikan ja teknologian luovaa yhdistämistä. Technological Pedagogical Content Knowledge (TPCK) is King - that’s all right mama.

eSeminar Ateenassa – sokraattinen menetelmä sopii verkko-opiskeluun

Hallinnon kehittämiskeskus HAUSin ja Kreikan vastaavan organisaation EKDDAn yhteinen verkko-oppimisen seminaari järjestettiin 8. - 13.10. Ateenassa. Ateenan ilmapiiriin hyvin sopi se, että oppimisen kysymyksiä pohdittiin aidon sokraattisessa hengessä. Verkko-oppimisen nopean omaksumisen esteenä ei niinkään pidetä teknisiä pulmia vaan pikemminkin opetuskulttuurin hidasta muuttumista. Verkko-opetus - samoin kuin kaikki verkkotoiminta - pohjautuu itse tekemiseen, osallistumiseen ja tasa-arvoiseen vuorovaikutukseen, mutta konsultatiivisten toimintatapojen omaksuminen on osoittautunut paljon hitaammaksi kuin tietotekniikan taitojen opettelu. Opetuksen käytännöt eivät demokratian syntysijoilla ole sen oppijakeskeisempiä kuin meilläkään, mutta tarve kulttuurin muutoksen on ilmeinen, mikäli verkko-opetusta halutaan tehostaa ja sen käyttöönottoa nopeuttaa. - Seminaarin vetäjänä toimi Riitta Suominen Yksityisestä kielitoimistosta yhteistyössä Hausin Johanna Snellmanin kanssa.

Verkko-oppimisen hyvät käytännöt puhuttivat osallistujia sekä kasvokkain että verkossa eLearning-seminaarissa Ateenassa. Aris ja Ada (keskellä) vastaavat opetusministeriön verkko-oppimisen portaalista, joka tarjoaa avointa materiaalia kreikkalaisille oppilaitoksille. Dim, Lena ja George (oikealla) ovat kehittämässä matematiikan verkko-opetuksen menetelmiä.

Online Educa – jättitapahtuma Berliinissä

ONLINE educa on maailman suurin verkko-oppimisen tapahtuma. Tämän vuoden esityksissä hahmoteltiin onnistuneesti verkko-opetuksen nykytilaa ja tulevaisuutta. Nyt opetuksessa keskitytään Brandon Hallin mukaan mielekkäisiin tekniikan käyttötapoihin, työhön liittyvään oikea-aikaiseen oppimiseen ja verkkotyökalujen hyödyntämiseen (esimerkiksi blogit ja wikit). Gilly Salmonin kokemuksen mukaan opettajat ottavat uusia työkaluja käyttöön, jos ne eivät ole itsetarkoitus vaan todella parantavat laatua ja säästävät aikaa. Avoimesta sisällöntuotannosta puhui muun muassa Vijay Kumar (Massachusetts Institute of Technology); hän esitteli myös MITin uraauurtavaa avointa Open Courseware -ympäristöä ja sen käyttäjätietoja.

Varsin innostavan esimerkin videoneuvottelun käytöstä verkossa tarjosivat Kristi Jauregi Ondarra ja David Sanz Pardo (Utrecht University), jotka panivat espanjalaiset ja hollantilaiset espanjan kielen opiskelijat työstämään tekstejä pareittain verkossa. Videon käyttötapoja verkkomateriaalissa laajensivat myös Helle Meldgaard ja Clive Young esityksessään A Top 10 of Video Use in Higher Education; viimeisen sijan sai muuten yleisin käyttötapa eli "puhuvat päät".

Wim Veenin (Delft University of Technology) elämyksellinen monimediaesitys uuden sukupolven mediakulttuurista vakuutti yleisön siitä, että nuorison lukutaito ei huonone vaan monipuolistuu: monista lähteistä tulevia viestejä pystytään ottamaan vastaan ja käsittelemään samanaikaisesti. Oppiminen on siirtynyt entistä enemmän luokkahuoneiden ulkopuolelle ja "koulu on ystävien tapaamista, ei oppimista varten".

Wim Veenin esitys rap-ryhmineen oli häikäisevä. Myös Kristi Jauregi Ondarra herätti ihastusta paitsi innostavalla esiintymisellään myös toimivalla kielenopetuksen konseptilla. Tampere oli Educassa taas hyvin edustettuna, kuvassa TAMKin verkkoasiantuntemusta: Marianna Leikomaa, Sanna Sintonen ja Claudia Hallikainen.

Pedagogiset verkot Turussa

Pedagogisia verkkoja kokemassa -seminaari vietti lokakuussa viisivuotisjuhlaa. Ohjelma oli koottu tutuista tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön aiheista, ja painopisteinä olivat sosiaalinen media opetuksessa sekä verkko-opetuksen tulevaisuus. Juhlaseminaari tarjosi korkealaatuista kansainvälistä alan asiantuntemusta koti- ja naapurimaista (Brian Hudson, Umeå University, Mart Laanpere, Tallinn University). Turkuun oli taas saatu koolle iso joukko verkko-oppimisen asiantuntijoita, mikä on hyvä saavutus syksyllä tapahtumien sesonkiaikaan. Seminaarista vastaavat Turun yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu ja Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Kun viimeksi olin puhumassa seminaarissa vuonna 2005, tapahtuman teemoina olivat olivat mobiilioppiminen ja verkkotyökalut: blogit (Jere Majava), wikit (Riitta Suominen), HorizonWimba (Marko Mäkilä) ja Breeze (Annika Ranta). Laura Naismith puhui mobiilioppimisesta niin vakuuttavasti, että täytyy uskoa sen mahdollisuuksiin varsinkin tehtäviin kytkeytyvässä ja informaalisessa oppimisessa. Varsin kiinnostava oli hänen esimerkkinsä taskutietokoneen hyödyistä kasvitieteellisessä puutarhassa, mutta niin kuin suomalaisissa museoissakin on huomattu, ei ole helppoa yhdistää navigointia tilassa ja informaatioavaruudessa.

Wikit olivat taas tänä vuonna ohjelmassa, ja niistä oli kaksi puheenvuoroa: Wikiopisto (Jaakko Suominen) ja Wikien opetuskäyttö (Riitta Suominen). Ilahduttavaa oli huomata, että wikien käyttö lisääntyy ja monipuolistuu jatkuvasti, vaikka kilpailevia sosiaalisen median työkaluja tulee tarjolle kiihtyvällä vauhdilla. Uusia työkaluja seminaarissa kartoittivat Anne Rongas ja Jari Sjölund otsikolla Sosiaalisen median helmet ja Katri Lietsala puheenvuorossaan Oppimisen ympäristöt - mitä sosiaalisesta mediasta voisi oppia? Second Lifen opetuskäytöstä kokemuksia tarjosivat Kim Holmberg, Isto Huvila ja Franck Tetard Åbo Akademista.

Jere Majava puhui innostavasti blogien merkityksestä verkostojen luomisessa ja innosti yleisöä bloggaamaan. Gilly Salmon piti seminaarissa video- ja Laura Naismith liveluennon.

SITE 2005 – verkko-opetus vie aikaa odotettua enemmän

SITE (Society for Information Technology and Teacher Education) tukee opetusteknologian tutkimusta ja käyttöä oppilaitoksissa sekä opettajankoulutuksessa. Tämän vuoden konferenssissa käsiteltiin muun muassa e-portfolioita, oppimistyylejä, verkkoyhteisöjä, verkkokurssien rakentamisstrategioita ja oppimispäiväkirjoja.

SITE2005 PowerPoint

Kiinnostavinta antia olivat oppimistyyleihin, vuorovaikutukseen ja ajankäyttöön liittyvät puheenvuorot. Oppimistyylien suhteen puhujat suosivat "hajautetun salkun teoriaa" eli pitivät hyvänä monien resurssien tarjoamista erityyppisiä oppijoita varten.

Suomalaisittain kiinnostava oli myös oppimistyylejä tutkineen Cynthia Loefflerin (Sam Houston State University) havainto, jonka mukaan verkko-oppimisesta hyötyvät erityisesti opiskelijat, jotka eivät syystä tai toisesta viihdy fyysisessä tilassa. Kokeilemaan houkuttelevia esimerkkejä blogien ja wikien käytöstä opetuksessa esitteli David Pownell (Washburn University). Vahvistusta verkko-opettajien kokemuksille tarjosi puolestaan pilottitutkimus, jonka mukaan verkko-opetus todellakin vie enemmän aikaa kuin lähiopetus; syynä on kahdenkeskisen ja kirjoitetun viestinnän painottuminen. Oppijakeskeisyys oli myös vakuuttavasti esillä - motoksi nousi Christopher Sessumsin (University of Florida) iskulause opettajille: "From jailer to party host".

Jakob Nielsen: Käyttäjä on kuningas

JAKOB NIELSEN on verkkomaailman käytettävyysguru. Hän on tutkinut verkkosivujen käytettävyyttä 90-luvulta alkaen ja kirjoittanut lukuisia kirjoja aiheesta, joista muun muassa laaja WWW-suunnittelu on saatavissa suomenkielisenäkin. Hän julkaisee aiheeseen liittyvää kolumniaan joka toinen viikko osoitteessa www.alertbox.com ja saa palautetta sadoilta lukijoilta päivittäin. UsabilityWeek 2004 -tapahtumassa Orlandossa maaliskuun ensimmäisellä viikolla kiinnostavimpia aiheita olivat seuraavat:

- Käyttäjää havainnoidaan konkreettisesti   Käyttäjältä ei kysytä kokemuksia, vaan hänen toimintaansa havainnoidaan oikeassa ympäristössä. Käyttäjää ei myöskään oteta mukaan suunnitteluryhmään, sillä hän vaihtaa tällöin nopeasti näkökulmaansa, alkaa ymmärtää järjestelmän ehdoilla tehtyjä ratkaisuja ja muuttuu näin käyttäjästä suunnittelijaksi. Havainnointi antaa monipuolisempaa informaatiota kehitystyötä varten kuin kvantitatiivinen tutkimus ja on Nielsenin mukaan luotettava, edullinen ja nopea tapa tehdä kehitystyötä. Testejä kannattaa tehdä suunnittelun eri vaiheissa.

- Käyttäjä on aina oikeassa
 
Käyttäjäkeskeisyys lähtee siitä asenteesta, että ympäristö on virhealtis, jos käyttäjä tekee virheitä. Käyttäjän tapa toimia sekä luokitella ja nimetä asioita on oikea, vaikka se ei olisikaan samanlainen kuin suunnittelijan. Yleensä tutut yleiskieliset sanat ja käsitteet ovat helpompia tulkita kuin erikoiskieliset termit.
 
- Verkkoympäristöä kehitetään sykleissä
 
Monimutkaisia ympäristöjä on mahdotonta suunnitella kerralla hyviksi. On lähdettävä jostain versiosta liikkeelle, testattava sitä ja tehtävä korjauksia testihavaintojen mukaan. Nielsenin mukaan selvät käytettävyysongelmat kannattaa korjata heti jokaisen testin jälkeen, näin seuraavan testattavan kanssa päästään eteenpäin ja kehitystyö nopeutuu.

MindTrek – terveisiä Tampereelta

MINDTREK-yhdistys haluaa tukea digitaalisen median kehitystä ja kansalaisten tietoyhteiskuntataitoja. Se järjestää Tampereella syksyisin mediaviikon ja palkitsee vuoden parhaan mediatuotteen.

Mindtrek 2009 tarjosi taas kiinnostavia puhujia ja paneeleita. Sosiaalisesta mediasta puhuivat muun muassa Maria Pienaar, Ido Guy ja Teemu Arina. Kansanedustaja Jyrki Kasvi suojeli Kansalaisosallistujan työkalut -kilpailua mutta joutui vaalirahakohun takia poistumaan kesken ohjelman. Rosendahl on mainio konferenssipaikka, vaikka kinkkuisat alkupalat herättivätkin hämmennystä.

Pääpalkinnon 20 009 euroa voitti tänä vuonna MultiTouch-näyttö. Ensimmäistä kertaa järjestetyn Kansalaisosallistujan työkalut -sarjan voitti Nomen est omen.

MindTrek-tapahtuma on parantunut ajan myötä. Vuoden 2008 konferenssissa kiinnostavia puheenvuoroja tarjosivat muun muassa Marc Davis Yahoosta ja Marko Turpeinen HIITistä. Tekijänoikeusasiat askarruttavat edelleen niin sisällöntuottajia kuin käyttäjiäkin – kuvassa Herkko Hietanen ja CC-lisenssi.

Pääpalkinnon 20 008 euroa voitti vuonna 2008 elokuvatuotannon verkkoyhteisö Wreck-A-Movie, jossa kuka tahansa voi koota yhteisön oman elokuvahankkeensa tueksi. Yhteisön taustalla on Star Wreck -tiimi. Palkinto osui kohdalleen monestakin syystä, muun muassa siksi että vuonna kolme vuotta sitten pääpalkintoa ei myönnetty ehdolla olleelle scifi-parodialle Star Wreck: In the Pirkinning – silloin palkinnon voitti Jatkosota 1941–44.

Tunnustusta MindTrek-kilpailussa ovat aikaisemmin saaneet muun muassa Assembly, sumunäyttö, www.suomi.fi/asiointi, HKL:n kännykkälippu sekä Eilisvisio (kuvassa).

Suomalaista verkko-oppimista ITK:ssa

ITK (Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa) on Suomen suurin tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön konferenssi. Tarjolla on yhteisluentoja, ajankohtaisten hankkeiden esittelyä, lyhyitä puheenvuoroja sekä messuosasto. Viimevuotisessa 15-vuotisjuhlakonferenssissa kiinnostavimpia aiheita olivat oppimisaihiot sekä verkko-opetuksen käytettävyyteen ja laatuun liittyvät teemat.

ITK:ssa puhuttiin muun muassa verkkotutoroinnista (Satu Nurmela, Turun yliopiston täydennyskoulutuslaitos) sekä oppimisaihioista (Pasi Silander, Joensuun yliopisto) oppimisaihioista ja kerättiin uusia niksejä verkko-opetukseen (Tuuli Kurkipää, Tampereen e-oppimisen klusteri).

Verkko-oppimisen yhteistyötä Euroopan unionissa

PROMETEUS on verkko-oppimisen yhteisö, jonka tarkoituksena on parantaa eri toimijoiden yhteistyötä Euroopan yhteisössä. Ajatuksia verkko-oppimisen eri aihepiireistä on mahdollista vaihtaa SIGeissä (Special Interest Group), jotka käsittelevät muun muassa pedagogiikkaa, suunnittelua ja elinikäistä oppimista.

Viimeisin Prometeus-konferenssi järjestettiin 29. - 30. syyskuuta Pariisissa. Kielitoimiston kannalta konferenssin kiinnostavinta antia tarjosivat Oleg Lieber (Professor of E-learning, Bolton Institute, UK) Alison Wolf (Professor of Education, University of London, UK) Sergio Vasquez Bronfman (R&D Manager, GECSA, Spain).

Oleg Lieber puhui kompleksisuuden lisäämisestä ja vuorovaikutuksen merkityksestä verkko-oppimisessa. Alison Wolf sijoitti verkko-oppimisen laajemmin koulutuksen kenttään ja painotti paljon resursseja vaativan henkilökohtaisen palautteen merkitystä verkko-oppimisessa. Sergio Vasquez Bronfman esitteli Caixa-pankin verkko-oppimisjärjestelmää, jossa sisällöt on järjestetty toimintokeskeisesti.