Sana viikonvaihteeksi

Yksityinen kielitoimisto   
 
   

Viikon sana on puhuttelu.
 

Puhuttelu puhuttaa virkaviestijöitä. Viranomaiset ovat pikku hiljaa siirtyneet sinutteluun mutta tuntevat edelleen itsensä epävarmoiksi puhuttelumuotoa valitessaan. Eveliina Tolvanen selvitti väitöskirjassaan suomalaisten ja ruotsalaisten eläkekirjeitten puhuttelumuotoja. Ruotsissa sinuttelu oli jo 70-luvulla virkakirjeissä teitittelyä yleisempää, mutta suomen kielessä muutos on edelleen meneillään.

Koska puhuttelumuodot eivät ole vakiintuneita, tilanteittain käytetään yksikköä ja monikkoa tai vältetään suoraa henkilöviittausta (Tukea voi hakea – –, Unohtuiko jotain? ). Puhuttelu on suomessa myös monitulkintaisempaa kuin ruotsissa. Mielenkiintoinen on Tolvasen havainto siitä, että suomalaisissa virkateksteissä puhuttelu liittyy myönteisiin merkityksiin: saat, sinulla on mahdollisuus. Kielteisissä yhteyksissä persoona taas häivytetään esimerkiksi passiivilla.

Mitä merkitystä puhuttelutavalla sitten on? Suora puhuttelu luo Tolvasen mukaan suhdetta kirjoittajan ja lukijan välille. Vaikutus on kahtalainen: puhuttelumuoto toisaalta heijastaa mutta toisaalta myös rakentaa sosiaalisia suhteita. Sinuttelulla luodaan läheisyyttä osapuolten välille, teitittelyllä puolestaan sosiaalista etäisyyttä. Sinuttelua pidetään usein tasa-arvoisena lähestymistapana, mutta se voidaan tulkita myös keinotekoiseksi tavaksi peittää epätasa-arvoa. Vuorovaikutuksen laatuun vaikuttavat monet kielelliset valinnat, ei yksin puhuttelumuoto.


Edelliset viikon sanat


kielipoliisi
 
 
 
 
Twitter
 
Facebook
 
 
Etusivu | Kielitoimisto | Superhyvä | Oppimateriaali | Verkkomateriaalit | Näytteet | Kuumat linkit | Verkkoyhteisöt | Sana viikonvaihteeksi | Tekijänoikeudet | Kirjailijavieras